Sosiaaliset kohtaamiset ovat tärkein syy tulla toimistolle. Yhdessä tekeminen ruokkii työhyvinvointia sekä lisää osaamista ja luovuutta – ja vahvistaa yrityskulttuuria. ”On tutkittu, ettei organisaation tuottavuus kasva, jos ihmiset ovat erillään. Pelataan isolla riskillä, jos työntekijät eivät tule toimistolle”, työhyvinvointiin perehtynyt yritysvalmentaja Petteri Kilpinen sanoo.
Pohjoismaiden suurin kiinteistösijoitusyhtiö Castellum on selvittänyt jo neljänä vuonna, mitä toimistotyöntekijät haluavat ja odottavat työympäristöltään tulevaisuudessa ja miten luodaan houkutteleva työpaikka. Uusin tutkimus oli aiempaa laajempi, ja siihen osallistui 4 000 toimistotyöntekijää Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
Kollegojen tapaamiset olivat ykkössijalla, kun tutkimukseen osallistuneet saivat valita kolme itselleen tärkeintä toimistotyöskentelyn etua. 66 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että toimisto on tärkeä osa heidän sosiaalista elämäänsä.
”Aivot tarvitsevat tutkitusti toisia aivoja voidakseen hyvin ja kehittyäkseen. Positiivinen työn imu ja hyvä tekemisen meininki tarttuvat työntekijältä toiselle. On tärkeää innostua yhdessä ja jakaa onnistumisia. Etätyössä spontaani innostuminen on vaikeampaa”, Castellumin tutkimukseen perehtynyt yritysjohtaja ja -valmentaja, kirjailija Petteri Kilpinen kertoo.
Kollegojen merkitys kasvaa mitä vanhempi vastaaja on: 48 prosentille alle 25-vuotiaista kollegat olivat toimistotyöskentelyn paras puoli, kun taas yli 55-vuotiaissa vastaava luku oli 75 prosenttia.
”Sosiaaliset siteet ovat tärkeitä myös terveydelle: esimerkiksi sydäntautiriski on tutkitusti pienempi niillä, joilla on hyvä työyhteisö. Korona-aika ajoi ihmiset koteihinsa. Osa on jäänyt sinne ja ajattelee kaiken olevan hyvin, vaikkei niin olisi. Meidän pitäisi palauttaa kunnia sille, mitä on olla yhdessä. Maailmassa ei ole yhtään onnellista yksinäistä ihmistä”, Kilpinen sanoo.
Yhdessä innostuminen karkottaa etätyöapatian
Työelämätutkimuksessa kaikki kolme toimiston tärkeintä vahvuutta verrattuna etätyöhön liittyivät sosiaalisuuteen ja toisiin ihmisiin. Kun ykkösenä oli ylipäätään työkavereiden tapaaminen, toiseksi vetonaulaksi nousivat spontaanit kohtaamiset. Kolmossijalla oli oppimisen ja tiedonvaihdon helpottuminen.
”Aikatauluttamattomat hetket, jolloin työkaverin kanssa saa vaihdettua kuulumiset kahvikoneella, ovat arvokkaita. Kasvokkain tulee helpommin kysyttyä mieltä askarruttavista asioista, ja vastaukset voivat haastaa pohtimaan aihetta uudesta näkökulmasta. Yhtäkkiä oma osaaminen voikin kasvaa huimasti”, Petteri Kilpinen sanoo.
”Myös yritykselle on olennaisen tärkeää, että hiljainen tieto liikkuu. On tutkittu, ettei organisaation tuottavuus kasva, jos kaikki ovat erillään. Pelataan isolla riskillä, jos ihmiset eivät tule riittävästi työpaikalle.”
Viime aikoina on puhuttu etätyöapatiasta, jonka työpäivien vaihtelemattomuus ja etäpalaverien putket ovat luoneet. Videokokouksissa pysytään usein tiukasti asiassa, eikä vapaamuotoisempaa, virkistävää keskustelua pääse syntymään.
”Kaikki tietävät, että innostuneiden ja inspiroivien kollegojen kanssa omakin työnteko maistuu paremmalta. Asenne työhön on myönteisempi ja tarmokkaampi. Etätyössä tähän positiiviseen energiavirtaan on vaikeampi päästä mukaan. Teamsissa muiden pienet mikroilmeet ja signaalit jäävät havaitsematta.”
Katse nuoriin – yhdessä olemme parempia
Petteri Kilpisen suurin missio yritysvalmentajana on energisoida, inspiroida ja kehittää ihmisiä, jotta nämä saisivat enemmän irti työstään ja elämästään.
”Meissä kaikissa on paljon enemmän potentiaalia kuin itse kenties uskomme. Potentiaalin löytäminen ja johtaminen on sitä helpompaa, mitä paremmin työyhteisö tuntee toisensa”, hän sanoo.
Kilpinen on huolissaan etenkin pandemian aikana ja sen jälkeen työelämään tulleista nuorista, joiden oli pahimmillaan selvittävä uudessa työssään pitkiä aikoja tapaamatta ketään kasvokkain.
”Monen nuoren työelämäkokemus on ollut negatiivinen, ja siksi niin moni oireilee. Jos kollegoja näkee vain tietokoneen ruudulta, ei vahvaa yhteisöllisyyden kokemusta synny. Yhteisöllisyyden tunne on sisäisen motivaation tärkein elementti. Jos kukin tuottaa yksin etänä omaa juttuaan – vaikka sitten kuinka tehokkaasti – niin koska opimme uutta? Milloin kehitymme ja nostamme tekemisen rimaa?” hän kysyy.
Castellumin tutkimuksessa peräti 42 prosenttia nuorista, alle 25-vuotiaista suhtautui positiivisesti läsnäolopakkoon. Nuoremmat myös arvostivat toimiston luovuutta edistävää ilmapiiriä enemmän kuin vanhemmat kollegansa.
”Ihminenhän ei ole kovin luova yksin. Saatamme ihailla erakkomunkkeja, jotka keksivät syvällisiä ajatuksia, mutta he ovat poikkeus. Luovuus paranee, kun ideoiden ja impulssien määrä kasvaa. Ideoiden laadun tärkein yksittäinen tekijä on niiden määrä. Ryhmässä syntyy enemmän ideoita ja ajatuksia. Yhdessä olemme siis parempia”, Kilpinen sanoo.
Parhaissa työympäristöissä on hyvät palvelut
Yhteinen työympäristö on nostanut suosiotaan kaikissa ikäryhmissä vaikeiden pandemiavuosien jälkeen. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan ole palanneet toimistolle samaa tahtia pohjoismaisten kollegojensa kanssa. Suomalaisista toimistolla työskenteli pääsääntöisesti 45 prosenttia, kun ruotsalaisista luku oli 61 ja tanskalaisista 69 prosenttia.
Vaikka toimistolla työ sujuu, mahdollisuutta etätyöhön pidettiin tärkeänä. Suuri määrä vastaajista – lähes 80 prosenttia – oli sitä mieltä, että etätyön mahdollisuus vaikuttaa työnantajan valintaan.
Suomalaisista peräti 32 prosenttia sanoi, että toimisto on melko tai täysin merkityksetön kulttuurin rakentumisessa. Tutkimuksesta selviää, että vain 14 prosenttia kaikista vastaajista työskenteli monitilaympäristössä.
Työympäristömalleista perinteisempi avokonttori voi olla hälyisä ja heikentää halua tulla toimistolle. Oma työhuone taas ei välttämättä palvele tärkeintä vetovoimatekijää ja yrityskulttuurin rakentajaa eli kollegojen helppoa ja luontevaa kohtaamista.
Huomionarvoista on myös, että parhaissa työympäristöissä on muutakin kuin hyvin suunnitellut tilat erilaisille työtehtäville ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Suomalaisista yli puolet asetti toimistokiinteistössä sijaitsevan ravintolan tai kahvilan toivelistansa kärkeen. Tärkeiksi nimettiin myös työhyvinvointipalvelut ja pysäköintimahdollisuus.
Petteri Kilpinen vahvistaa, että viihtyisän toimiston pitäisi houkutella kodin tai kahvilan tavoin.
”Monitilaympäristön pitäisi tarjota paikkoja, joissa ihmisten on helppo ajautua mielenkiintoisiin keskusteluihin. Tulevaisuudessa kilpailu nuorista, osaavista työntekijöistä kasvaa. Yrityspäättäjien olisi hyvä miettiä, minkälainen on työympäristö, joka ottaa huomioon niin yksilön tarpeet kuin lisääntyvän monimuotoisuuden. Ympäristön pitäisi toimia kehon ja aivojen ehdoilla: tarjota häiriöttömiä, hiljaisia työtiloja, hyvän ergonomian sekä vaikkapa mahdollisuuden liikkua työpäivän aikana.”
"Viihtyisät, kutsuvat tilat tukevat kohtaamisia ja työnantajabrändiä"
Hyvä työympäristö vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja työn sujumiseen monella tasolla. Kutsuvilla, kohtaamisiin tarkoitetuilla tiloilla tuetaan yhteisöllisyyttä.
”Omia huippuhetkiäni ovat, kun ihmiset pääsevät aloittamaan työt juuri heille suunnitellussa uudessa tilassa ja tila herää työyhteisön myötä eloon”, sanoo sisustusarkkitehti ja projektipäällikkö Katja Lajunen tilamuotoilutoimisto Profit Interiorista. Lajunen toimii Business Gardenin asiakkaiden tukena työympäristöjen suunnittelussa ja suhtautuu intohimoisesti työhyvinvointiin.
Millainen on tulevaisuuden ihanteellinen työympäristö?
”Toimiva, viihtyisä ja tulevaisuuden vaatimukset huomioiva työympäristö vastaa aina asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Jokaisen asiakkaan tarpeet ovat erilaisia. Tilojen ja toiminnan kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa on siksi oleellista – näin löydetään oikeat mallit suunnittelun perustaksi.
Sisustusarkkitehtina ja työympäristöjen kehittäjänä tarjoan asiakkaalle ammattitaidon ja keinot, joilla tavoitteissa onnistutaan. Viihtyisyyttä tuovina visuaalisina elementteinä käytämme värien ja materiaalien avulla luotua tunnelmaa sekä muotojen ja valon leikkiä. Viihtyisyys ja toimivuus ovat kuitenkin tilankäytön, visuaalisuuden ja työkulttuurin summa.”
Miten työympäristön suunnittelussa voidaan tukea kohtaamisia?
”Castellumin tutkimuksessa ilahduttaa, että niin monelle kollegojen tapaaminen ja spontaanit kohtaamiset ovat toimistolla työskentelemisessä parasta – ja toimistolla ihastumistakin on kartoitettu. Olemme siis ihmisiä inhimillisine tarpeinemme myös työpaikalla. Kohtaamisia tarvitaan myös tukemaan oppimista ja tiedonvaihtoa, joka on työn tuloksellisuudelle ja mielekkyydelle tärkeää.
Vapaamuotoiselle vuorovaikutukselle kannattaa varata eri kokoisia paikkoja, joihin on helppo pysähtyä keskustelemaan. Rennot kohtaamisille varatut alueet ovat omiaan tukemaan yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja epämuodollista tiedonvaihtoa. Monessa yrityksessä työkahvila on juuri se juttu, jonka viihtyisyyteen ja elämyksellisyyteen halutaan nyt todella panostaa mukavin kalustein, värein ja viherkasvein.
Kohtaamiset ovat myös palavereita ja työelämätutkimuksessa esiin noussutta nuorten arvostamaa luovaa yhdessä kehittämistä. Ehdottomasti niillekin varatut kohtaamisen tilat on syytä laittaa laadukkaasti kuntoon.”
Puhut paljon merkityksellisistä työympäristöistä. Millaisia ne ovat?
”Työympäristöön sisältyy fyysisen tilan lisäksi sosiaalinen ja virtuaalinen ulottuvuus. Kysymys on kokonaisuudesta, jossa eri osat vaikuttavat toisiinsa. On oleellista, että työympäristöä suunniteltaessa ymmärretään kokonaisuus: mitä työtä tilojen tulee tukea ja miksi toimistolle tullaan.
Kauniit ja viihtyisät tilat tuottavat varmasti arvoa hyvinvoinnin ja työnantajabrändin näkökulmasta. Tila muuttuu kuitenkin merkitykselliseksi silloin, kun se sidotaan yrityksen strategiaan, ymmärretään henkilöstön työnteon tarpeita ja sovitaan työnteon malleista. Viihtyisät ja toimivat tilat pitää suunnitella vastaamaan aina yrityksen todellisia tarpeita.”
***
Kohti uutta työympäristöä – Business Garden on tukenanne
Business Gardenin nelivaiheinen Kohti uutta -palvelupaketti on avuksi kaikenkokoisissa työympäristön muutostilanteissa. Valmennuksen aikana etsimme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin: Millaisessa ympäristössä työskentelemme tulevaisuudessa? Miten otamme henkilöstön mukaan muutokseen? Miten työskentelemme uudessa ympäristössä? Työympäristön muutos on matka, jonka aikana pitää olla tilaa ja aikaa oivalluksille sekä yhteiselle kehittämiselle. Lue lisää täältä.
Business Garden on kustannustehokas työympäristö, jossa ihmisten on hyvä olla.